Vihreän siirtymän pitää edistää saamelaisten oikeuksia
Kuva: Pietari Purovaara
Arktinen ilmasto kuumenee kiihtyvällä tahdilla. Tästä ympäristön- ja ilmaston muutoksesta kärsivät erityisesti arktisten alueiden ihmisryhmät, kuten saamelaiset, jotka ovat Euroopan Unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Militarismi, massaturismi, ekstraktivistinen kaivostoiminta ja näiden ympäristövaikutukset ovat pitkään uhanneet saamelaisten itsemääräämisoikeutta, kulttuuria ja elinkeinoja Saamenmaalla. Toisaalta ilmastonmuutokseen yritetään nyt vastata vihreällä siirtymällä, mikä on tuonut uusia maankäyttöhankkeita saamelaisten kotiseutualueelle.
Kun tuulipuistoja, akkuteollisuuden mineraalien louhintaa, patoja tai muuta infrastruktuuria suunnitellaan Saamenmaalle ilman saamelaisten vapaata, tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta, päädytään toistamaan vuosisatoja jatkunutta toimintakulttuuria, jonka takia valtaväestön ja alkuperäiskansojen välit ovat kestämättömällä pohjalla. Tällaisen, niin sanotun vihreän kolonialismin sijaan ilmastonmuutosta pitää torjua saamelaisten perusoikeuksia kunnioittavilla tavoilla.
On selvää, että tarvitsemme niin vahvempaa ympäristönsuojelua kuin innovatiivisempia keinoja ilmastokriisin torjumiseen. Esimerkiksi arktisen alueen jääpeitteiden sulamista ja tästä seuraavaa merenpinnan nousua on yhä vaikeampaa estää ilman teknologisia keinoja. Samalla ilmastointerventioita, kuten auringon säteilyn heijastamisen keinoja, tutkittaessa tulee ennakkosuostumuksen periaatteen toteutumiseen kiinnittää erityistä huomiota.
Saamelaisneuvoston ja Amnestyn tuore raportti kehottaa Pohjoismaiden hallituksia takaamaan ennakkosuostumuksen prosessit lakiteitse niille hankkeille, jotka vaikuttavat saamelaisiin ja heidän kykyynsä harjoittaa kulttuuriaan Saamenmaalla. Lisäksi se vaatii kunnioittamaan kaikin tavoin ilmastopolitiikan ja energiasiirtymän päätöksenteossa saamelaisten ihmisoikeuksia, arvoja, näkökulmia ja alkuperäiskansatietoa. Saamelaisten mahdollisuudet osallistua neuvotteluihin tulee turvata riittävillä resursseilla. Viimeisenä raportti vetoaa päättäjiä täyteenpanemaan YK:n alkuperäiskansoja koskevan julistuksen vaatimukset. Suomen hallitukselle raportti osoittaa vahvan viestin niin saamelaiskäräjälain, kuin kaivoslain uudistamisesta tavalla, joka sisällyttää ennakkosuostumuksen prosessien toimeenpanon varmistamisen.
Suomen valtion ilmastostrategiat eivät nykyisellään pysty takaamaan turvallista elinympäristöä valtaväestölleen, saati sitten saamelaisille. Strategiat tulee päivittää tälle vuosikymmenelle tavalla, joka ottaa huomioon sekä jatkuvasti muuttuvat ilmaston kuumentamisen realiteetit että alkuperäiskansojen ihmisoikeudet.
Suomen valtiolla ja meillä suomalaisilla on valtavasti uudelleen opittavaa suhteestamme kolonialismiin Saamenmaalla. Samalla Suomen on vahvistettava turvallisuuspoliittista varautumistaan ilmastonmuutokseen. Arktinen alue lämpenee muuhun maailmaan nähden nopeammin, ja politiikassa tulee huomioida meihin vaikuttavien maapallon keikahduspisteiden ylittyminen.
Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet tehdä kestävää turvallisuus- ja tulevaisuuspolitiikkaa, joka tuo yhteen erilaisia tiedon tuottamisen tapoja, perustuen niin alkuperäiskansatietoon, kuin tutkimustietoonkin. Ilmaston kuumentamisen todellisuuksiin perustuva tulevaisuuspolitiikka ei ole Suomen kaltaiselle pienelle maalle ainoastaan kannattavaa, vaan välttämätöntä.
Pietari Purovaara / Operaatio Arktis